Meillä kaikilla on juuret

Uukuniemeläisiä

Karjalaisten olemuksesta

Edelleen 2000-luvulla karjalaisista puhutaan vilkkaana ja iloisena heimona. Karjalaiset ovat erityisesti evakkouden myötä osallistuneet rodunjalostukseen naimalla hämäläisiä (Eeva Kilpi: Elämän evakkona)... 1800-luvulla tehdyissä tutkimuksissa ja mittauksissa tultiin siihen tulokseen, että Suomessa on kaksi heimoa: hämäläiset ja karjalaiset. Eräs tutkija kuvaa karjalaisia näin:

Ruumis on heikompi kuin hämäläisen, vähemmän hartiakas ja kapeampi, ei roteva eikä vahvaraajainen, vaan pikemminkin hoikka ja kaunissuhtaisempi, usein keskimittaa pitempi, runsaasti pitkiä yksilöitä. Iho kiinteä, ei taipumusta lihavuuteen, pikemmin päinvastoin. Ihon väri tummahko tai tummanharmaaseen vivahtava. Pää ei ole iso, on sopusuhtainen, jotenkin lyhyt (brakykefaalinen), joskaan ei samassa määrin kuin hämäläisen. Nenä sopusuhtainen, pitkä, ei aivan leveä. Suu suhdallinen. Silmäaukot kohtalaista kokoa, tuskin koskaan tai ainakin hyvin harvoin vinot. Kulmakarvat tummat, vahvat, usein tuuheat. Hiukset kastanjanruskeat, joskus tumman tuhkanharmaat, tavallisesti kiharat, tiheät. Parrankasvu huononlainen, paras leuassa. Naisilla pitkänpyöreä naama, jotenkin sopusuhtaiset piirteet, suora, terävä nenä, suuret siniset silmät, kaunis suu ja joskus solakka vartalo.

Uukuniemeläistä luonnetta puolestaan on kuvattu Uudessa Suomettaressa 20.8.1873 seuraavasti:

Sen [Uukuniemen] kansa ei ole mikään liike=kansa, waan kansa, joka enemmän rakastaapi koti=paikkojaan ja koettaapi uutteralla työllä olla niissä pysywäinen. Maan=omistaminen on sen päätarkoitus, joten siis maanwiljelys on sen pää=elinkeino. Luonteeltaan on kansamme yleiseen sellainen, josta saattaa sanoa enemmän hywää kuin pahaa. Sen elämän tawoista tosin wielä löytyy paljon sitä "ruostetta" jonka ainoastaam walon=wirta on kerran huuhtowa pois, waan nytkin owat sen elämän tawat yleiseen paremmat kuin kansojen sen ympärillä. Sen kiitosta ansaitsewat pääkohdat owat rehellisyyden=tunto sekä juopumattomuus. Täältä esim. tuskin löytyy miestä, joka salaa kahden kesken tehdyn asian. Ja se on jo paljon se. Ja toiwottawasti kansamme elämä on muuttuwa onnellisemmaksi, kun se kerran saisi tuntemaan kansallisen asemansa isänmaalliseltakin kannalta. Ja iloksemme täälläkin on monta kyntömiestä, jotka kiitollisuudella wastaan=ottawat waikka miten pienen wiittauksen ohjeekseen onnensa tiellä; waikka monta wielä niitäkin, joiden wakawia aatteita wanhoillaan=olemisesta on ihan työläs saada kääntymään ajanmukaisemmalle kannalle.

Nykykarjalaisuutta lienee, paitsi perinteiden vaaliminen ruoanlaitossa, runsas kanssakäyminen sukulaisten kanssa, positiivinen elämanasenne ja valmius muutoksiin. Nykyään karjalaisia asuu joka puolella Suomea ja heitä löytää työskentelemässä ja vaikuttamassa kaikilta yhteiskunnan aloilta. Uukuniemeläiset ovat levinneet maailmalle muiden karjalaisten tapaan ja heitä löytyy kaikilta elämänalueilta, onpa uukuniemeläinen urheilija noussut aina olympialaisten korkeimmalle palkintokorokkeelle saakka.

Vanhoja ryhmäkuvia Uukuniemeltä

Näiden sivujen ylläpitäjä tulkitsee nykyisiä tekijänoikeuslakeja siten, että ennen vuotta 1995 otetut tilatut valokuvat ovat vapaita julkaistaviksi, koska niiden tekijänoikeus on ollut kuvien tilaajalla eikä kuvaajalla ellei toisin ole sovittu. Kuvaajan tekijänoikeus kuviin kävisi ilmi esimerkiksi tekijänoikeustekstistä kuvan takana. Mahdolliset huomautukset tekijänoikeussuojatun materiaalin väärinkäytöstä voi tehdä yhteydenottosivua käyttäen.

Ryhmäkuvasivu

Uukuniemeläisiä perinteitä

Rotinat

Vastasyntyneelle lapselle viedään rotinat. Uukuniemellä viedään vastasyntyneen perheeseen perinteinen rotinakukko. Rotinakukon lisäksi voidaan viedä täytekakku ja lapselle vaatteita.

Rotinakukon resepti:

Harrastuksia

Uukuniemeläisten useimmat harrastukset liittyvät luontoon ja käsillä tekemiseen. Uukuniemen nuorisoseura on jo yli 100 vuoden ajan ollut mukana uukuniemeläisten henkisissä harrastuksissa. Katso näytelmäkuvasivu.

Lainauksia

Kun lähestymme Uukuniemeä, tulee hyvä olo. Saunomme joka ilta ja kävelemme metsässä, joka on alkukesänä täynnä linnunlaulua. Loppukesästä pääsen sieneen, siellä on valtavasti kanttarelleja.

Leena Kaskela, Anna 45/2004

Uukuniemeläiset suvut

Uukuniemeläiset ovat moneen kertaan sukua toisilleen. Tämä koskee erityisesti niitä, joilla molempien vanhempien sukujuuret ovat Uukuniemellä. Uukuniemeläisiä suuria perussukuja, joiden jäseniä on asunut paikkakunnalla vähintään 200-300 vuotta, ovat esimerkiksi:

Näiden sivujen ylläpitäjä kuuluu itse lähes kaikkiin pitkän linjan uukuniemeläissukuihin suoraan alenevassa polvessa!

Sukututkimus on nykyään suosittu harrastus. Sukututkimusten tuloksia julkaistaan paljon myös internetissä. Suomen sukututkimusseura ylläpitää listaa sukuseuroista. Seuraavassa listauksessa on internetistä löytämiäni sukusivuja, joilla on yhteys Uukuniemeen tai lähialueisiin:

Linkkejä henkilötietojen etsintään:
Väestörekisterin sukunimikartta
Suomen sukututkimusseuran ylläpitämä seurakuntien historiakirjojen hakuohjelma
Mormonikirkon maailmanlaajuinen tietokanta